Taidesampoa takomassa

Opinnäytetyöstä innovaatioksi

Tämän web-pohjaisen museopedagogisen verkkonäyttelyn suunnittelu alkoi lokakuussa 2000 osana Lapin yliopiston kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman opintoja. Sen yhtenä, keskeisenä tavoitteena oli Rovaniemen taidemuseon aluemuseotoiminnan kehittäminen harvaan asutussa Lapissa, jonka asukkailla on pitkä matka taidemuseoonsa.

Kokoelmat esiin

Vain pieni osa merkittävästä suomalaisen nykytaiteen kokoelmista pääsee kulloinkin kerrallaan katsojien tarkasteltavaksi erilaisten teemojen mukaan rakennetuissa näyttelyissä. Tämän museopedagogisen hankkeen tavoitteena onkin ollut taidemuseon kokoelmiin kuuluvien teosten saaminen kaikkien ulottuville uuden teknologian avulla.

Sivujen keskeisenä ajatuksena on taidepuheen synnyttäminen katsojissa.

Opettajille suunnatussa taidekuvan tarkastelu- osiossa on kaksi toisistaan poikkeavaa lähtökohtaa. Kokemuksellisessa tulkinnassa ja metakognitiota painottavassa omien näköaistimusten tulkitsemisessa toimintatavat ovat erilaisia.

Taidesammon kuvaraati

Taidesammon Kuvaraadissa * jokainen katsoja voi arvioida teoksia nimettömänä ja vertailla ajatuksiaan myöhemmin muiden oman ryhmänsä jäsenten mielipiteisiin, mielipiteiden jakautumiseen tyttöjen ja poikien välillä tai vaikkapa kaikkien sivuilla aikaisemmin vierailleiden mielipiteisiin.

Kuvaraatiin oppilaat voivat osallistua itsenäisesti, mutta tarvitsevat kuitenkin aloittaessaan opettajan apua. Kokonaisuudessaan Taidesampo on suunniteltu osaksi opettajan ohjaamaa taidekasvatusjaksoa. Opettajan opetusmateriaalissa on vinkkejä muun muassa eri teemojen, taiteilijoiden ja tekniikoiden tutkimiseen.

Taidesammon tehtävänä on siis taidepuheen synnyttäminen. Opettajalla on käytettävissään Taidesampoon valmiiksi kootut tiedot taiteilijoista ja teoksista, mutta itse teos on tarkoitus kohdata aluksi kokemuksen tasolla ilman kontekstia.

* Kuvaraadin idea perustuu yhdysvaltalaisen taidekasvatuksen tutkijan Mary Ericksonin Art in Criticism and Aesthetics -peliin. 

Vaikeat aiheet

Oppilaan vaikeudet ymmärtää kirjoitettua tekstiä saattavat joskus vaikeuttaa hänen koulunkäyntiään, mutta ei niinkään vapaa-ajan toimintoja, koska vapaa-ajan informaatio perustuu yhä useammin kuvallisiin viesteihin.

Kokemukset Taidesammon kokeilukäytöstä kouluissa ovat olleet varsin rohkaisevia. Esimerkiksi luokan keskusteluissa oppilaat käsittelivät sen yhteydessä mm. rakastamisen ilmaisemisen vaikeutta, miesten ja naisten erilaista havainnointia, perheväkivaltaa ja muita vaikeasti lähestyttäviä aiheita.

Teknologia hallussa

Taidesammon käyttöliittymä on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi opettajalle, oppilaalle ja taidemuseon henkilökunnalle.

Opettajan on helppoa anoa ryhmälleen tunnukset, jotka Taidesampo lähettää hänen sähköpostiinsa automaattisesti. Oppilas kirjautuu Taidesampoon opettajan ohjeiden mukaan ja jättää omat mielipiteensä tietokantaan, jonka aineistoa myöhemmin hyödynnetään yhteisissä opetuskeskusteluissa. Näin kerättyjä tilastoja voidaan käyttää aineistona myös museopedagogiikan ja taidekasvatuksen tutkimuksessa.

Opetustilanteessa kuvia voidaan tarkastella myös suurikokoisina ns. full screen -muodossa.

Oheismateriaalia

• Taidesampoon on kerätty tietoja Kuvaraadin teoksista ja taiteilijoista.
• Teoriatiivistelmissä esitellään Marjo Räsäsen (2000) mallia kokemuksellisesta taiteen ymmärtämisestä sekä
• David Perkinsin (1994) kognitiivisen taiteen tulkinnan mallia. Teoriatiivistelmiin on myös liitetty erilaisia taidekuvien tulkintaesimerkkejä.
• Taidesammossa on myös ideoita taidekuvan tarkastelun tuntisuunnitelmia varten.
• Opettaja voi käyttää opetuksen eriyttämiseen Taidesammon tietomateriaalia ja oppilaan työpajaa, joka sisältää joitakin visuaalisia ja interaktiivisia, teemaan sopivia tehtäviä.